Tieteen avoimuus Linuxin avoimuuden esikuvana
(13.06.12)
Suomen kansainvälisesti tunnetuin teknologiavaikuttaja Linus Torvalds palkittiin kesäkuun puolivälissä Linux-käyttöjärjestelmän kehitystyöstään Millenium-palkinnolla. Torvalds jakoi palkinnon yhdessä kantasoluteknologian kehittäjän Shinya Yamanakan kanssa.
Linux-käyttöjärjestelmän kansainvälinen läpimurto tapahtui 1990-luvulla ja nykyisin Torvaldsin kehittämä käyttöjärjestelmä löytyy tuhansista elektronisista laitteista. Linuxia käytetään muun muassa Android-puhelimissa, internet-palvelimissa, Facebookissa, digiboxeissa sekä supertietokoneissa, ja lista pitenee jatkuvasti.
Avoin tiede ja avoin koodi periaatteellisesti tärkeitä
Avoimen lähdekoodin Linux-järjestelmä sai tietotekniikan kehittäjät ympäri maailmaa toimimaan yhteisen ja yhä paremman käyttöjärjestelmän puolesta. Monet Linuxin kehittäjät työskentelevät keskenään kilpailevissa yrityksissä, mutta kiinnostus Linuxin kehittämiseen yhdistää heitä kaikkia. ”Linuxin ytimen eli kernelin kehittäjät luottavat toisiinsa ja uskovat avoimen tiedon jakamisen avulla kehittävänsä myös parasta mahdollista käyttöjärjestelmäkoodia”, sanoo Torvalds itse.
”Kaiken kehitystyön avoimuus on Linuxin toimintaperiaate. Käytännössä kyse on tieteellisestä metodista, jossa avoimen ja kaikille saatavissa olevan tiedon pohjalle rakennetaan uutta sekä sovelletaan sitä tietokoneohjelmiin.”
”Myös tieteessä yhä avoimempi tiedon julkaiseminen on tärkeää. Nykyään yliopistot käyttävät liian paljon rahaa esimerkiksi julkaisuhankintoihin, joten toimiva open access -periaate tarpeen yliopistomaailmassa”, muistuttaa Torvalds.
Tekijänoikeudet kuuluvat lähdekoodin kirjoittajille
Torvalds puolustaa tekijänoikeuksia, mutta kaipaa tekijänoikeuden suoja-aikaan kohtuullisuutta.
”Mielestäni tekijänoikeudet ovat erittäin tärkeitä, koska yhä suurempi osa teknologiasta on ideoita ja niiden sovelluksia. Tekijänoikeuksien suoja-aika on kuitenkin aivan liian pitkä, sillä esimerkiksi nykyinen Yhdysvalloissa käytössä oleva pitkä suoja-aika mahdollistaa turhan rahastuksen. Sopiva aika voisi olla aiemmin käytössä ollut neljäntoista vuoden suoja-aika.”
Hän painottaa myös avoimen lähdekoodin tekijöiden palkitsemista sekä tekijätietojen osoittamista ja tunnustamista.
”Ihmiset eivät ehkä tiedä, että Android-puhelimet käyttävät Linuxia. Tämä ei häiritse minua ollenkaan”, hän toteaa ja jatkaa arvostavansa hyvää työtä tehneitä työtekijöitä. ”Linuxin kerneliä kehitettäessä haluan, että kaikki tekijät, raportoijat ja testaajat huomioidaan lähdekoodissa. Näin voimme selvittää, kenelle ansio tai moite koodista kuuluu.”
Linuxista tulee uusi versio keskimäärin kolmen kuukauden välein. Jokaisessa versiopaketissa on noin miljoona riviä koodia, joista 600 000 riviä on uutta koodia ja reilut 300 000 riviä aiemman koodin muutoksia. ”Mukana on yli tuhannen työntekijän työpanos. Oma osuuteni vaihtelee nykyään yhden ja parinsadan koodirivin välillä, sillä työni on pääasiassa hallintoa ja muiden tekemien koodien tarkastusta”, hän kertoo.
Idealismista käytännöllisyyteen
Linuxin kehittäjien tausta on ollut ilmaisen ohjelmistokehityksen perinteessä, mutta Linuxin ja avoimen lähdekoodin kehittäjille kaupallisuudesta on tullut luonteva osa kehitystyötä.
”Jo yli kolmekymmentä vuotta sitten käynnistyneen ilmaisen ohjelmistokehityksen periaatteet olivat idealistisia. Tälle liikkeelle teollisuusyhteistyö ja kaupallisuus oli tosi vaikeaa hyväksyä”, sanoo Torvalds.
”Avoimen lähdekoodin kehittäjät sen sijaan halusivat ottaa etäisyyttä ilmaisen ohjelmistokehityksen täysin epäkaupallisille linjauksille. Linuxille kaupallinen yhteistyö on ollut 1990-luvulta alkaen tervetullutta, kunhan Linuxin lisenssiä on noudatettu”, hän lisää.
Torvaldsin mukaan Linuxilla on pelkästään myönteisiä kokemuksia yritysyhteistyöstä. ”Linuxin ytimessä on paljon teknisesti orientoituneita kehittäjiä. Yritysyhteistyön avulla käyttöjärjestelmästä on saatu huomattavasti helppokäyttöisempiä. Yritykset ovat toisaalta kehitystyöhömme tuoneet resursseja ja näkökulman laajennusta. Vuonna 1999 IBM kertoi sijoittavansa miljardi dollaria Linuxin kehittämiseen. Monet Linuxin kehittäjät pelkäsivät yhteistyötä, mutta mitään ikävää en ole tässä yhteistyössä havainnut.”
Kaupallisista tavoitteista huolimatta Torvalds painottaa, että Linuxin kehityksessä ratkaisee vain työn laatu. ”Jos näen hyvää tai huonoa koodia, tunnistan sen, sillä olen tehnyt tätä työtä koko elämäni”, hän sanoo.
Joukkoälyyn Torvalds suhtautuu varauksellisesti. ”Joukkoäly ei käsitteenä kiinnosta minua. Joukoissa on kuitenkin älykkäitä ihmisiä, joten heidän mahdollisuuksiensa aktivoinnissa joukkoälyllä voi olla tehtävänsä. Lisäksi joukkoälyllä voidaan testata asioita. Linux ei ole mikään demokraattinen projekti ja kehittämiseen valjastetaan parhaat tekijät. Henkilökohtaiset suhteet ratkaiset lopulta hyvin paljon. Työtä tekevät ihmiset, joiden työhön voin luottaa.”
”Kehitystyöhön liittyy aina kiivaita väittelyitä, ja väittelyt ovat mielestäni motivoivia. Työtä tehdään kuitenkin toisensa tuntevien ja toisiinsa luottavien ihmisten kesken. Vaikka mielipiteesi olisi vahva, mutta numerot ja koodi osoittavat toista, koodin laatu ratkaisee.”
Prosessorikehityksessä tulee seinä vastaan
Torvaldsin mukaan it-kehityksen rajat näkyvät jo. ”Prosessoritekniikan kehityksessä tulee seinä vastaan lähimmän kymmenen vuoden kuluessa eli prosessorikehitys alle viiden nanometrin kokoon tulee olemaan hankalaa.
Hän ei myöskään usko tallennustilan jatkuvaan kasvuun. ”Linuxin koodi on kasvanut sillä ajatuksella, että tietokoneiden teho kasvaa jatkuvasti. Tämä tilanne asettaa Linuxin kehitystyölle kiinnostavia haasteita. ”
Esille nousi eittämättä kiusalliset viirukset: ”Tietokoneet ovat niin tärkeitä jokapäiväiselle elämällemme, joten meidän täytyy suojautua viruksia vastaan. Virusten todelliset uhat ovat biologisten virusten kaltaisia. On tärkeää altistua viruksille, jotta voidaan kehittää aidosti toimiva suojaus niitä vastaan. Mielestäni tietotekniikan infrastruktuuriimme on kahdenkymmenen vuoden paremmassa kunnossa ja sitä kautta myös viruksia vastaan valmiimpi.”
Teksti: Vesa Varpula
Kuva: Millennium Technology Prize