Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK) on tärkeä osa tieteellistä toimintaa. Se on merkittävää muun muassa tutkimuksen tieteellisen laadun takaamisessa. Suomen Akatemia noudattaa omassa toiminnassaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja edellyttää sitä rahoituksessaan. Tavoitteena on varmistaa tieteen korkea laatu ja eettisyys ehkäisemällä väärinkäytöksiä.

HTK on tieteen harjoittajien menettelyohjeisto, jonka tarkoituksena on varmistaa tieteellisen tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys ja tutkimustulosten uskottavuus. HTK tarkoittaa rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK on laatinut yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa HTK-ohjeen siitä, miten toimitaan tilanteissa, joissa epäillään hyvän tieteellisen käytännön loukkausta. Se on keskeinen dokumentti HTK-toiminnassa. Myös Suomen Akatemia noudattaa HTK-ohjetta.

HTK-prosessilla selvitetään loukkausepäilyt

Loukkausepäilyissä HTK:hon sitoutuneiden tiedeorganisaatioiden on käynnistettävä HTK-prosessi omassa organisaatiossaan. Prosessilla pyritään siihen, että loukkausepäily tulee huolella tutkituksi. Lisäksi mahdollistetaan se, että kaikissa HTK-ohjeeseen sitoutuneissa organisaatioissa toimitaan samalla tavalla. Tämä on sekä vilpistä epäillyn että vilppisyytöksen esittäjän oikeusturvan kannalta olennaista.

Vaiheistettu prosessi on luotu kaikkien mahdollisten seikkojen huomioimiseksi. Jokainen vaihe dokumentoidaan huolellisesti ja osapuolten tiedonsaantioikeutta kunnioitetaan. Vaiheistuksella pyritään myös siihen, että väärinkäytökset pystytään selvittämään eikä epäiltyä todeta aiheetta syylliseksi.

Suomen Akatemian rahoitukseen liittyviä HTK-epäilyjä tulee esille muutama vuodessa. Todetut HTK-loukkaukset ovat harvinaisia, eikä niitä tule ilmi joka vuosi. Akatemia selvittää tarvittaessa sen rahoitusta koskevat epäilyt TENKin laatiman ohjeistuksen mukaisesti. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi, onko rahoituksen hakija harhaanjohtanut Akatemiaa hakemuksessaan tai syyllistynyt vilppiin Akatemian rahoituksella.

Osaa Akatemian tietoon tulevista epäilyistä tutkitaan jo asianomaisessa suorituspaikassa. Akatemia ei suorita omaa HTK-prosessia, jos epäily koskee suorituspaikassa tapahtunutta loukkausepäilyä ja on siellä jo käsittelyssä.

Jos Suomen Akatemian rahoittaman tutkijan on todettu syyllistyneen hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen, Akatemia tekee tarvittaessa päätöksen rahoituksen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Tämä perustuu valtionavustuslain 21 ja 22 pykäliin. Mikäli Akatemiasta rahoitusta hakevan tutkijan on kolmen edellisen vuoden aikana todettu syyllistyneen tutkimusvilppiin, Akatemian hallintovirasto jättää rahoitushakemuksen käsittelemättä.

Tutkimusetiikkaa seurataan entistä tarkemmin

TENKin mukaan avoimen tieteen periaatteiden omaksuminen, tietosuojasäännökset, sosiaalinen media ja tekoälysovellukset sekä tutkijoiden arviointikäytännöt ovat muuttaneet tutkijoiden toimintatapoja ja -ympäristöä. Julkaisujen kirjoittajuuteen liittyvät kiistat ovat lisääntyneet. Siksi tutkimusetiikkaa on alettu seurata ja ohjata tarkemmin.

Tutkimuksen kansainvälistyminen on lisännyt ohjeistuksen tarvetta kansallisesti, EU:ssa ja globaalisti. Tutkimusetiikkaan onkin kiinnitetty enenevässä määrin huomiota kaikilla edellä mainituilla tasoilla. EU:ssa ALLEAlla eli All European Academiesilla on ohjeistus The European Code of Conduct for Research Integrity. Myös se on julkaistu viime vuonna. Lisäksi yliopistojen kehitysyhteistyöverkostolla UNIPIDilla on oma eettinen ohjeistuksensa, jota suositellaan noudatettavaksi globaalin etelän kanssa tehtävässä kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä.

Suomen Akatemiassa toimii HTK-tiimi, joka käsittelee hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyviä aiheita ja toimii yhteistyössä TENKin ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.